Alkuseurakunnan ajoista lähtien seurakunnalla on ollut vahva tietoisuus Jeesuksen toisesta takaisin tulemisesta, joka tunnetaan nimellä "tempaus". Aina kun on ollut herätyksiä, Pyhä Henki aktivoi tämän tietoisuuden ja herättää sieluja tutkimaan Jumalan suunnitelman syvempiä ulottuvuuksia.
Käsite "tempaus" tai "tempaaminen" tulee Paavalin ensimmäisestä kirjeestä tessalonikalaisille jakeissa 16 ja 17. Siinä käytetään sanaa "harpazo", joka tarkoittaa "ottaa haltuun", "siepata pois" tai "ottaa voimalla yhteyteen".
Ajatus tempauksesta on monelle uskovalle satumainen unelma vielä tänäkin päivänä. Hylkää kaikki satumaisuus tempauksesta. Me elämme koko ajan aikakaudessa, jossa Pyhä Henki valmistaa jokaista Jeesuksen omaa tempaukseen. Jeesus ei halua jättää ketään Hänelle antautunutta antikristuksen aikaan. Me emme ole "lopun ajassa" vaan "täyttymyksen ajassa". Kaikki Jumalan suunnitelmat Jeesuksen pelastuksesta ja seurakunnasta täyttyvät silmiemme edessä. Pyhän Hengen tuli on laskeutumassa ja puhdistaa seurakunnan.
Jeesus asettaa kaiken sellaiseen kuntoon, että Hän voi temmata seurakunnan kirkkautensa yhteyteen ilman, että seurakunnan täytyy kuolla pois synnistään lihallisen kuoleman kautta. Ylös temmattava seurakunta on antautunut kuolettamaan lihansa Pyhän Hengen tulessa. Silloin se on valmis nousemaan elävänä suoraan Jeesuksen kirkkauden kohtaamiseen.
Käsite "lopun aika" johtuu virheellisestä käännöksestä suomenkielisissä raamatuissa ja myös kansainvälisissä käännöksissä. Kreikan kielessä käytetään sanaa "telos", joka yleisesti käännetään "loppu". Tarkempi käännös on "alkaneen kehityksen päätepiste eli täyttymys". Epätarkkoja käännöksiä ovat esimerkiksi:
Kreikan kielessä käytetään "telos" sanan ohella toista sanaa "sunteleia" merkityksessä "täyttymys". "Sunteleia" tarkoittaa = "koko täyttymys", "kaiken yhteen kokoava täyttymys". "Telos" tarkoittaa suunnilleen samaa eli "alkaneen tai alulle pannun kehityksen täyttymys tai huipentuma". Nämä jakeet tulisi kääntää näin:
Nämä pienet virheet johtavat väärään käsitykseen tulevaisuudestamme. Ei tule olemaan mitään maailman loppua. Mutta tulee Jumalan suunnitelman täyttymys, joka muuttaa aikakauden ja kansojen kohtalot.
Paavali oli puhunut tessalonikalaisille ensimmäisessä kirjeessään tempauksesta. Tästä jotkut asiaa tuntemattomat olivat kuitenkin ryhtyneet opettamaan väärin. Tessalonikassa oli syntynyt käsitys, että tempaus olisi jo tapahtunut. Tämä tietysti aiheutti paniikkia seurakunnassa. Paavali oikaisi toisessa kirjeessään tämän väärän opetuksen. Hän antaa jakeissa 3-4 tarkan määritteen, joka ratkaisee tempauksen ajankohdan.
Avainsana Paavalin ilmoituksen ymmärtämiseen on sanan "apostasis" oikea tulkinta. Sana "apostasis" tarkoittaa "lähtö jostain asemasta tai paikasta". Tällä sanalla on sekä konkreettinen että filosofinen merkitys. Sanaa "apostasis" käytetään uuden liiton kirjoituksissa sekä jostain paikasta lähtemisestä että jostain ajatusmaailmasta luopumisesta.
Miksi sanaa "apostasis" ei tässä tapauksessa pitäisi tulkita merkityksellä "luopumus":
Kreikan kielen sana ”apostasis” tulee sanoista ”apo”, joka tarkoittaa ”pois jostakin” ja ”istemi”, joka tarkoittaa ”seisoa / olla jossakin”. Suomeksi ”apostasis” sanan tarkka merkitys voidaan kääntää ”lähtö pois paikasta, missä seisot”.
Sanan verbimuotoa ”afistemi” (poistua, erota, lähteä pois) käytetään uudessa testamentissa 15 kertaa. Vain kolmessa tapauksessa merkitys on ajattelutavasta luopumisesta.
Paavali käyttää kirjeessään kreikan kielessä määrättyä artikkelia, joka tarkoittaa ”se lähtö”. Kysymys on määrätystä ja tunnetusta tapahtumasta.
Kysymys ei ole yleisestä ilmiöstä, vaan määrätystä tapahtumasta, josta Paavali oli puhunut tessalonikalaisten kanssa aikaisemmin.
Paavali ei mainitse muualla sanaa ”apostasis”, joten sen täytyi olla tessalonikalaisten tuntema käsite Paavalin aikaisempien opetusten perusteella.
Englanninkieliset vanhimmat raamatun käännökset (Wycliffe (1384), Tyndale (1526), Coverdale (1535), Cranmer (1539), Breeches (1576), Beza (1583) ja Geneva (1608) kääntävät sanan ”apostasis” (2. Tess. 2:3) ”departure” eli ”lähtö”, eikä ”luopumus”.
Myöskin septuagintasta latinaksi käännetty Vulgata käyttää sanasta "apostasis" ilmaisua "lähtö".
Kuningas Jamesin kääntäjät poikkesivat aikaisemmista englanninkielisistä käännöksistä ja käänsivät sanan "apostasis" merkityksellä "luopuminen". Tästä on seurannut kansainvälinen harhautuminen Paavalin alkuperäisestä tarkoituksesta. Omaksu näiden jakeiden oikea merkitys:
Jostain syystä King James kääntäjät ottivat käyttöön sanan ”falling away” kääntäessään ”apostasis” sanaa. Jos latinankielinen Vulgata ja seitsemän aikaisempaa käännöstä on kääntänyt sen merkityksessä ”departure”, olisi ollut tarpeellista selvittää, miksi poikettiin aikaisemmasta tulkinnasta, joka oli jo olemassa vuonna 405 jKr. valmistuneessa Vulgatassa.
Vulgtata on Septuagintan perusteella tehty latinankielinen käännös koko raamatusta. Septuaginta on kreikankielinen vanhan testamentin kirjojen käännös, joka aloitettiin noin 250 eKr. ja joka valmistui noin 150 eKr. Vulgata (tarkoittaa ”yleinen käännös”) käännettiin kansan ymmärtämälle kielelle ja siinä noudatettiin sanatarkkaa kääntämisperiaatetta eli formaalista ekvivalenssia (esimerkiksi 1938 vuoden kirkkoraamattu). Tämän vuoksi Vulgatan teksti oli usein lähellä alkukielen rakenteita ja sanastoa.
Septuagintan käännöksen taustalla oli Egyptin Aleksandriassa asunut juutalainen väestö, joka puhui äidinkielenään kreikkaa. Heprean kielen taito oli heikentynyt ja he halusivat kääntää kirjoitukset kreikaksi. Egyptin kuningas Ptolemaios suostui pyyntöön ja noin 70 kääntäjää asetettiin toteuttamaan käännöstä. Septuagintasta tuli ensimmäisten kristittyjen ensimmäinen raamattu. Kun uuden liiton kirjoitukset vakiintuivat, Septuagintasta tuli kristittyjen vanha testamentti.
Latinankielisestä Vulgatasta tuli katolisen kirkon virallinen raamattu. Ortodoksisessa kirkossa Septuaginta on säilynyt virallisena vanhan testamentin tekstinä nykyaikaan saakka.
Paavali selitti toisessa tessalonikalaiskirjeessään tarkemmin antikristuksen tulemukseen liittyvien tapahtumien järjestystä. Hän halusi poistaa kaiken sekaannuksen siitä, että antikristuksen aika tulisi ennen tempausta.
Antikristuksen aika on koetuksen ja tuomion aikaa niille, jotka eivät ole ottaneet vastaan Jeesusta tempausta edeltäneessä suuressa herätyksessä. Jumala haluaa pelastaa jokaisen, joka vielä voi kääntyä antikristuksen ajassa. Tämä aika on erityisesti Israelin kansan pelastumiseksi.
Seurakunnan tempaus täytyy siis tapahtua ennen antikristuksen valtaan pääsemistä. Nyt elämme seurakunnan vahvistumisen aikaa, joka tähtää tempaukseen. Rauhoita täydellisesti sydämesi kaikesta uskonnollisesta "lopun aikojen" vouhotuksesta. Etsi Jeesuksen läsnäoloa, antaudu lisää Hänelle ja keskity Jumalan valtakunnan suuren ilosanoman julistamiseen.
Pyhä Henki tulee opettamaan ja johtamaan sinutkin täyteen totuuteen. Nyt on ainutlaatuisen otollinen aika antautua kokonaan Jeesukselle. Pyhä Henki on heti sinun saatavillasi. Luota Jeesukseen ja anna Hänen kirkkautensa huumata ja vallata sinut!